Fiiliksiä

Hupsista, päässyt hetki vierähtämään viimeisestä postauksesta. Elämä alkaa olla jo niin arkista, että sitä ihan unohtaa olevansa Espanjassa kaiken mielenkiintoisen äärellä. Päivät sulautuvat toisiinsa ja aika menee ihan liian nopeasti! Koulua meillä on ollut vaihtelevasti: tiistain yrittäjyys kurssin opettaja on aina tullut paikalle, mutta maanantain markkinointia meillä on ollut vain kerran ja torstain bisnes etiikan opettaja ei ole päässyt paikalle vielä kertaakaan. Koulua tosin mennyt jo se reilu kuukausi. Viime torstaina menimme sitten torstaina saman kurssin espanjankieliseen ryhmään, mutta olo oli erittäin typerä, kun mitään en siellä tajunnut. Saa nähdä miten tämä nyt tästä etenee, ja toivon, että meidän englantia puhuva opettaja paranee ja pääsee vetämään kurssin meille.

Muuten arki on pyörinyt myöhäisten aamujen, treenien ja yleisen lorvimisen ympärillä (näitä satunnaisia kouluiltoja lukuun ottamatta). Viikonloppuna on ollut ihana sää ja ollaankin nautittu siitä Veeran ja Tian kattoterassilla bikineissä hyvää pohjaväriä tavoitellen.

Lounaalla euron leivillä

 

 

 

 

Yleisfiilis on pysynyt täällä edelleen hyvänä, vaikka ajoittain paikallisten tavat ärsyttää. Kaupan jonossa kestää tuhottoman kauan, kun myyjät jäävät juttelemaan asiakkaiden ja toistensa kanssa ja mummot ohittelevat jollakin etuoikeudella. Suomalaisena tarjoan edelleen uuden ihmisen tavatessani ensimmäiseksi kättä tervehtiäkseni, mutta sitten muistan vaihtaa hämmentävät poskipusut. Ihmiset ovat täällä pääasiassa ystävällisiä, mutta suomalainen puhumattomuus metrossa ja kännykän tuijottelu näyttää olevan voimissaan. Satunnaisesti kadulla joku saattaa huutaa jotakin peräämme ja yhtenä päivänä vanhempi rouva tuli ihastelemaan lettiä hiuksissani. Pieniä asioita, jotka saavat maahan tuijottelevan suomalaisen hymyilemään itsekseen!

 

Enää kaksi viikkoa että Antti tulee tänne, saa nähdä mitä reissuja keksitään!

 

Linda